Naomia katsomassa

Käytiin koko perheen voimin Mirjalla Naomia katsomassa. Iloisesti mamma tuli vastaan ja taisi siinä muutama ilopissan pisarakin tipahtaa.. No eii, eihän kaksi vuotiaan koiran tarvitsekkaan olla sisäsiisti. :D Ihan tosissaan sanoen, ei Naomi yleensä alleen tirauttele, vain kun pääsee innostumaan oikein pahanpäiväisesti.

Pentulaatikossa makoili 3 pentua. (Pienin poika menehtyi aika pian syntymän jälkeen.) Onneksi Naomi ja loput kolme näyttivät voivan todella hyvin. Naomi malttoi jättää pentunsa parin metrin päähän ja tervehtiä meitä, mutta kyllä lapsosten vointi tsekkattiin silti parin minuutin välein. Naomi antoi myös koskea pentuihinsa, mutta kyllä nokka piti silti väkisin väliin tunkea ja katsoa oikein tarkkaan mitä pennulle tehdään. Otin yhden lapsosista käteen, että saataisiin parenpia kuvia, mutta eihän siitä tahtonut tulla mitään kun mamma työnsi nokkaansa väliin niin räväkästi. Muutama vaatimaton kuva saatiin silti räpsäistyä. Kaikille pennuille on jo muuten löytynyt kodit!

Oli aika haikea jättää Naomi Mirjalle, kun se ovelle asti kuitenkin seurasi. Häntä tipahti alas kun näki, että laittelin kenkiä jalkaan. Ennen kuin kuitenkaan ehdin ovea perässäni sulkea niin mamma kipitteli takaisin pentusten luokse, jotka oli jätetty vahtimatta ihan olohuoneeseen asti. Naomi on nyt ollut Mirjalla 2 viikkoa ja kyllä sitä on ollutkin ikävä. Sen kanssa kun tulee touhuttua päivittäin niin paljon ja se on melkein kaikkialla mukana. Olen lähdössä Saksan matkalle ja kun tulen takaisin niin kyllä mamma sitten jo palaakin ihan pian kotiin. Ehkä Naomia ehtii miettiä Saksasta käsin vähän vähemmän. Luulenpas, kuitenkin että Naomilla on niin paljon ajateltavaa, että minä taidan olla meistä se jolla on kovenpi ikävä. Mirjakin sanoi, että Naomi on viihtynyt hyvin. :)

Tälläistä...

Torstaina alettiin päästä pikkuhiljaa lomatunnelmiin, kun helatorstain takia oli lomaa. Kävimme myös porukalla match showssa, jossa sijoitukseksi Roosan kanssa junior handlerissa 2. Isojen aikuisten kehässä PUN jatkoon, mutta ei sijoituttu. Paula voitti Janen kanssa junior handlerin! Viivi sai 3. sijan ja Ella 4. Mätsärin jälkeen menimme katsomaan Suvin kanssa kissa pesuetta, joka asuu hylätyn talon alla. Etsijäkoira porukka, jossa Suvikin on mukana yrittää saada pentuja kiinni, mutta tilanne on vaikea. Emoa ei voi loukuttaa vielä, kun pennut ovat pieniä. Alueella liikkuva kettu ei tee hommasta yhtään rattoisanpaa. Heittelimme ideoita kissojen pyydystämiseen, mutta kaikissa tuntui olevan joku ongelma. Tällä hetkellä pentuja totutetaan ihmisten läheisyyteen ja siihen, että ihmiseltä saa ruokaa. Pääsimmekin jo 2 metrin päähän niistä. Toivottavasti pesue saadaan kiinni.

Perjantaina minulla jäi koulupäivä välistä. Koulussa ei ollut mitään tärkeitä tunteja kun kaikilla katsotaan leffaa, niinpä jäin kotiin valmistelemaan menuuta Liisan synttäreille. Aika urakka siinä olikin, mutta kun Viivi tuli auttamaan niin ihan mukavastihan se aika meni. Lauantaina vieraille oli siis tarjolla linssikeittoa, jonka jälkeen lohi- ja jauheliha krepsejä, perheen pienimmille nakkeja ja perunamuussia. Jälkiruokana oli suklaakakku, juustokakku, muffinsseja, suklaakeksejä, mansikoita ja kermavaahtoa. Kaikki nakkeja lukuunnottamatta oli minun tekemääni. Jopa linssikeittoa kehuttiin, vaikka sitä ensin ehdittiinkin silmäillä kauhistuneesti.

                                                                     Juustokakku

Kuten kuvasta voi päätellä synttärisankarilla tuli 13-vuotta täyteen.                                                                                Kuvassa siis sulkaakakku.

                                                                      Mansikka muffinsseja

Trimmasin myös serkkujen 4 kk vanhan bichon frise pojan Alvarin. Komea koira siitä on selkeästi tulossa ja suunnitelmissa olisi muutamaan näyttelyyn mennä kokeilemaan. Kehä esiintymistä ja seisomista pitää vain ensin hieman harjoitella. :D Tosin vaikka trimmauspöydällä pidettiinkin ihmeellistä kitinää ja valitusta, niin hyvin poika kuitenkin lopulta käsittelyyn suostui, eikä edes hirveästi jouduttu vääntämään kättä. Sen voin kyllä sanoa, että oman arvonsa tunteva tapaus kyseessä on, jolle saa kyllä olla tulevaisuudessa jämäkkä. Suunnittelimme serkkujen kanssa, että Allu voisi kyläillä meillä ainakin parin viikon välein, jolloin ehtisin katsoa vähän turkkia ja koulutella sitä. Näyttelyiden takia sille pitää vielä ostaa uudenlainen kaulapanta, kun nyt se oli niskasta aika pahasti kulunut. Harmi ettei tullut otettua yhtään kuvaa hienosta pojasta.

Ella, Paula ja Viivi osallistuivat lauantaina HSKPn nuorisojaoston järjestämään suojelun lajiintutustumis päivään. Minunkin piti mennä, mutta synttärit sattuivat samaan aikaan. Lilla lainattiin mukaan Ellalle, Janen juoksun takia. Lilla oli kuulemma ollut oikein taitava, mutta koko päivän toisiksi paras koira (heti rotikan jälkeen) oli ollut Nana. Ei uskoisi, mutta Nanassa on sitten piileviä kykyjä. Pihla otti päivästä niin kivoja kuvia, että pakko niitä on tänne blogiin lisäillä.

Naomin pikkuiset

Naomille syntyi lauantaina 4 pentua. Yksi tyttö ja kolme poikaa! Vietin viikonloppua Ellan mökillä, oli nimipäiväni ja oli ihana herätä tekstarin ääneen jossa kerrottiin Lotan päivä pennuista! Viikonloppuna menen kuvailemaan pentuja, niin saadaan tänne blogiinkin kuvia niistä! Tyttö painoi lauantaina 193 grammaa. Kaksi poijista 183 grammaa, viimeiseksi syntynyt poika on hyvin pieni ja painaa vain 112 grammaa. Se pääsee imemään tunnin välein Lumin maitoa, jolla on muutaman viikon vanhemmat pennut.

Ovitzien blogista voi lukea hieman lisää. =)

Rauma KR

Perjantaina lähdimme ajelemaan Raumalle Ellan, Juulian ja isän kanssa. Mukana olivat Jane ja Likita. Naomi lähti Mirjan hoiviin, sillä pentujen pitäisi syntyä jo ensi viikolla! Saavuimme 10 aikaan mökille, joka osoittautui hyvinkin pieneksi. Noh.. Kyllä siihen tottui, kun ensijärkytyksestä selvittiin. Olin varannut mökin kiireessä ja olin ainoastaan oikeastaan valinnut ensimmäisen jossa oli suihkumahdollisuus ja joka oli kohtuu hintainen. Tässä mökissä ei siis ollut sisävessaa, eikä suihkua vaan ne olivat erillisinä rakennuksinaan parinkymmenen metrin päässä.

Lauantaina minulle tuli seuraava järkytys... Vettä tihkutti ja oli jäätävän kylmää. Noh lähdimme ajamaan näyttelypaikalle. Kun kaarsimme autolla näyttelypaikan pihaan aloin ihmettelemään, että missä rakennus oli? Noh ei... kyseessä oli tietenkin ulkonäyttely... Loistavaa minullahan oli mukana karvaton Likita ja itse olin juuri toipumassa flunssasta, vielä edellisenä päivänä minulla oli ollut kuumetta. Ei siinä auttanut muu kuin viedä Likita takaisin mökille, hakea itselleen samalla enemmän lämmintä vaatetta ja lähteä sitten metsästämään kylmänkestävää koiraa jh koiraksi. Ellalta olivat unohtuneet numerolaput ja niinpä hän meni kysymään niitä, kävi ilmi, ettei häntä ilmoittautumisestaan huolimatta oltu listattu kisaamaan tälle päivälle.

Jane oli ilmoitettu junnu narttuihin. Tuomarina tollereilla toimi Linda Volarikova Slovakiasta. Katselimme kehän laidalta innoissamme, sillä Janen veli oli PU 2. ja sai sertin! Lopulta tuli Janen vuoro. Jane oli melko villillä tuulella ja ensimmäinen kierros kehässä meni hieman penkin alle. Onneksi neiti kuitenkin ryhdistäytyi loppukohti ja suostui taas esiintymään. Tuomari tykkäsi Janesta todella paljon. Tuloksena ERI SA JUK 1. PN 1. VSP ja ROP juniori!
Muutaman kommervenkin jälkeen minä otin Janen junnuihin. Juulia sai koirakseen kultsun, jonka hänkin vain bongasi paikanpäältä. Minulla ja Janella ei mennyt todellakaan hyvin. Jane hyppelehti ja pomppelehti edestakaisin, sain sen onneksi jotenkin ruotuun. Pääsimme jatkoon. Tässä vaiheessa huuleni olivat aivan siniset ja käteni tärisivät niin paljon, että hihnanpitäminenkin oli vaikeaa. Se varmasti näkyi esittämisessäni ja meidät tiputettiin sitten pois. Juulia ei saanut sijaan kultsun kanssa, vaikka heillä meni ilmeisesti hyvin.

Saimme värjötellä vielä puolitoistatuntia ja odottaa BIS juniorin valintaa. Tilanne oli jännittävä, mutta nopeasti ohi. Jane ei päässyt jatkoon parhaan juniorin valinnassa, mutta ainakin kokemuksena isossa kehässä käyminen oli mukava.

Tämän jälkeen palailimme mökille odottelemaan uusia koitoksia. Ilta meni mukavasti ruokaa laittaessa ja leffan parissa. Seuraavana aamuna heräilimme ihan rauhassa, kävimme kävelyllä ja lopulta suuntasimme näyttelypaikalle. Ilma oli aurinkoinen, mutta edelleenkin melko kylmä. Päätin, että ottaisin Likitan tällä kertaa kehään. Meillä meni ihan mukavasti, mutta kylmyys veroitti esiintymistä sen verran, että jatkopaikan jälkeen sijoitusta ei kuitenkaan tullut. Juulian lappujen kanssa oltiin sähläilty, joten hän ei päässyt junnuihin. Ella ja Jane eivät päässeet jatkoon.

Vaikka kilpailut menivätkin hieman miten menivät, niin tyytyväisinä, joskin minun osaltani kipeinä ja hyvin uupeneina lähdimme ajelemaan kohti Espoota. Tärkein mitä viikonlopusta oli haettu oli myös saatu. Janelle serti! Nyt Janen kanssa pitää keskittyä treenaamaan taippareihin ja jättää näyttelyt hieman vähemmälle. Ensiviikonloppuna on Tampereen näyttely, jonka jälkeen pidetäänkin vähän taukoa.

Tästä viikonlopusta opittiin, että kannattaa varata hieman aikaa itselleen mökin varaamiseen ja katsoa oikeasti onko kyseessä ulko- vai sisänäyttely. :D

Tässä vielä Janen arvostelu:
Linda Volarikova

Beautiful in type. Exellent bone and substance. Well propotioned head with lovely expression. Correct angulations. Needs to time to develop sliehtly out in elbown. Good topline and tailset. Excellent reach and drive. ERI SA JUK 1. PN 1. VSP, ROPjun, SERT!

Jane oli viime viikonloppuna Lahdessa näyttelyssä.

Tuomari: Marie-Luise Doppelreiter, AT
Excellent type, well developed forage lovely head and expression. Excellent shoulders. I'd better hindangulation. Nice movement, well handling. ERI SA JUK 2. (PN 5.) vara-sert

Lillakin nauttii keväästä!