Jäänyt kirjoittelematta

Tosiaan multa on jäänyt kirjoittamatta tänne jo aika pitkältä ajalta. Tähän pitkään aikaan kuuluu niin suurta iloa, kun suurta suruakin. Naomi sai toiset pentunsa. 3 ihastuttavaa tyttöä. Muutoin pennut asuivat Mirjalla, mutta 6 viikkoisina tulivat meille viikoksi. Naomi ja yksi tytöistä tulee meille vielä ensi viikolla hoitoon, kun uudessa kodissa ollaan juuri lomalla itsenäisyyspäivä aikoihin. Ihanaa saada tänne vielä sellainen pikku tyttö vähäksi aikaa.

Sitten päästäänkin niihin suuriin suru-uutisiin. Lilla menehtyi 28.11., muutamapäivä sitten verihiutalekadosta johtuneen sairautensa takia. Lääkkeiden lopettamisen jälkeen. Lilla alkoi oksentelemaan ja maha oli muutenkin sekaisin. Veimme sen eläinlääkäriin, joka ehdotti lääkityksen aloittamista uudestaan. Tarkoituksena oli vielä kerran kokeilla lääkitystä ja lopettaa se hetken käytön jälkeen. Lääkitys aloitettiin uudestaan, mutta ei sekään auttanut ja Lilla menehtyi.


Lilla on maailman lempein ja kiltein koira, en edelleenkään osaa käyttää Lillasta muotoa oli.  Naomille aina niin kiltti ja mietityttää miten Naomikaan tulee pärjäämään ilman Lillaa. Naomilla oli tapana aina käpertyä Lillan viereen nukkumaan iltaisin. Koko perhe on ollut ihan surun murtama nämä muutamat päivät, mutta kyllä se tästä helpottaa. Jollain tavalla oli ehkä parempikin, että Lilla menehtyi itse oltuaan vain muutaman päivän huonossa kunnossa kuin, että sitä olisi puoli väkisin koitettu vielä lääkitä. Sytostaatti ja kortisoni eivät ole kevyitä hoitoja ja niillä Lilla olisi tuskin pitkään voinut elää täysipainoista elämää.

Koskaan ei tiedä
onko aikaa paljon
vai vähän,
yht´äkkiä huomaa
se päättyikin tähän.
On paikkasi tyhjä ja
korvaamaton, ja
kaipuu suuri
sanaton. 

Lilla 18.1.2008 - 28.11.2013